Snooker

Snooker on biljardimuoto, jossa yritetään lyödä keppiä käyttämällä valkoisen pallon avulla muista palloja sisään pöydän kulmissa ja reunojen keskellä oleviin pusseihin. Peli syntyi alun perin Ison-Britannian armeijan upseereiden parissa Intiassa 1800-luvun loppupuolella. Snookeria pelataan suorakaiteen muotoisella pöydällä, joka on päällystetty vihreällä kankaalla eli veralla. Pöydän jokaisessa neljässä nurkassa on pussi, jollaiset sijaitsevat myös molempien pitkien sivujen keskellä. Pelivälineinä snookerissa ovat lyöntikeppi sekä yhteensä 22 palloa. Yksi näistä palloista on valkoinen, ja pelaaja pyrkii pussittamaan pöydällä jäljellä olevia kohdepalloja oikeassa järjestyksessä lyömällä kepillään tätä palloa. Eniten pisteitä saanut pelaaja voittaa erän. Ottelun voittaa pelaaja, joka voittaa ensimmäisenä ennalta sovitun määrän eriä.

Pelin juuret

Biljardi oli Intiassa 1870-luvulla komennuksella olleen Ison-Britannian armeijan henkilöstön keskuudessa suosittu laji. Upseeri Neville Chamberlain laati vuonna 1884 silloisessa Intian Ootacamundin kaupungissa komennuksella ollessaan säännöt snookerille, jossa yhdistyi kaksi muuta biljardilajia. Brittien armeijaslangissa sanalla ”snooker” oli tarkoitettu perinteisesti kokematonta ensimmäisen palvelusvuoden henkilöstöä. Peli saavutti suosiota Isossa-Britanniassa muun muassa virallisen biljardiliiton perustamisen myötä vuonna 1919. Nykyään snooker kuuluu WPBSA:n (World Professional Billiards and Snooker Association) alaisuuteen.

Snookerin maailmanmestaruuskisoja on pelattu jo vuodesta 1927 alkaen. Snookerin suosion kasvuvaiheessa eräs tärkeimmistä hahmoista oli Joe Davis, joka voitti vuosien 1927 ja 1946 välillä kaikkiaan viisitoista mestaruutta. Ison-Britannian BBC aloitti snookerin televisioinnin vuonna 1969 ja maailmanmestaruuskisojen lähettämisen vuonna 1978. Tämä johti pelin suosion uuteen kasvuvaiheeseen. Snookerissa on ollut hallitsevia hahmoja eri vuosikymmenillä myös Joe Davisin jälkeen. 1970-luvulla peliä hallitsi muun muassa kuusi maailmanmestaruutta voittanut Ray ”Dracula” Reardon, 1980-luvulla ohjaksia piti myös kuusi maailmanmestaruutta kahminut Steve Davis, ja 1990-luvulla vuorossa Stephen Hendry, joka voitti mestaruuden ennätykselliset seitsemän kertaa ja valittiin ykkössijoitetuksi pelaajaksi kahdeksana vuonna peräkkäin.

2000-luvulla snookerin valtaistuimella on istunut Ronnie O’Sullivan, jota on luonnehdittu yhdeksi kaikkien parhaaksi snookerin pelaajaksi. O’Sullivanilla on viisi maailmamestaruutta, seitsemän Masters-titteliä sekä kuusi Ison-Britannian mestaruutta, joiden myötä hän on tasatilanteessa Stephen Hendryn ennätyksen kanssa niin sanottujen Triple Crown -mestaruuksien määrässä kahdeksallatoista tittelillä. Nykyajan parhaat ammattilaispelaajat kiertävät säännöllisesti ympäri maailmaa ja ansaitsevat miljoonia puntia. Peli on saavuttanut yhä enemmän suosiota Kiinassa.

Pelaaminen

Valkoisen lyöntipallon lisäksi pelissä on viistoista punaista palloa sekä niiden lisäksi kuusi eri väristä palloa, jotka ovat arvojärjestyksessä keltainen, vihreä, ruskea, sininen, vaaleanpunainen ja musta. Pelaajat pussittavat vuorotellen punaisia palloja ja väripalloja, niin että ensimmäisenä pussitetaan punainen pallo, jonka jälkeen pelaaja yrittää pussittaa valitsemansa väripallon. Jos hän onnistuu pussittamaan väripallon, se nostetaan pöydälle alkuperäiselle paikalleen, ja pelaaja jatkaa lyöntivuoroa pyrkien pussittamaan jälleen punaisen pallon. Punaisen pallon pistearvo on yksi piste, keltaisen kaksi pistettä, vihreän kolme pistettä, ruskean neljä pistettä, sinisen viisi pistettä, vaaleanpunaisen kuusi pistettä ja mustan seitsemän pistettä.

Jos pelaaja ei onnistu pussituksessa tai tekee virheen, lyöntivuoro vaihtuu seuraavalle pelaajalle. Näin jatketaan, kunnes pöydällä ei ole enää punaisia palloja. Viimeisen punaisen pallon pussituksen jälkeen pelaaja saa pussittaa ensin haluamansa väripallon, joka nostetaan sen jälkeen omalle paikalleen, ja pelaajan on ryhdyttävä pussittamaan väripalloja niiden pistemäärän mukaisessa järjestyksessä pienemmästä suurempaan. Pelaajan saavuttamasta pistemäärästä yhden lyöntivuoron aikana käytetään nimitystä breikki. Jos pelaaja onnistuu pussittamaan yhdellä lyöntivuorolla kaikki punaiset pallot niin, että hän saa pussitettua jokaisen punaisen pallon jälkeen myös mustan pallon, ja tämän jälkeen vielä kaikki väripallot, pelaaja saavuttaa niin sanotun maksimibreikin, joka on 147 pistettä ja erittäin arvostettu harvinainen suoritus.